30.5.2024
EU:n irtautuminen ECT-sopimuksesta varmistui!
Tänään tunnelma on korkealla monissa eurooppalaisissa kansalaisjärjestöissä, kun viiden vuoden kampanjoinnin jälkeen lopulta varmistui, että EU eroaa ECT-sopimuksesta. Suomessa iloa himmentää se, että näyttää siltä, ettei Suomi ainakaan toistaiseksi aio erota sopimuksesta.
Jäsenmaiden energiaministerit hyväksyivät tänään virallisesti Euroopan komission ehdotuksen EU:n irtautumisesta fossiiliteollisuuden etuja suojelevasta ECT-sopimuksesta. Päätös lähettää vahvan viestin muulle maailmalle siitä, että EU edelleen pyrkii luopumaan fossiilisisten polttoaineiden käytöstä.
Ryhmä jäsenmaita, Suomi mukaan lukien, asetti kuitenkin EU:n eron hyväksymiselle ehdon, joka heikentää eron tehoa ja luo uusia oikeudellisia ongelmia: Ne vaativat, että ne voivat jäädä modernisoidun ECT-sopimuksen osapuoliksi ilman komission esityksessään edellyttämää erityislupaa, katso hallituksen U-kirjelmä suurelle valiokunnalle, siv. 3, jossa sanotaan, että ”Suomi katsoo, että sopimuspuoleksi jääminen ei edellytä nyt käsillä olevien ehdotusten lisäksi muuta valtuutusta EU:lta”.
Vaatimus meni läpi, joten näyttää siltä, että Suomi ainakin toistaiseksi tulee jäämään ECT-sopimukseen.
Lisätietoja: https://friendsoftheearth.eu/-release/eu-energy-ministers-greenlight-historic-exit-from-the-energy-charter-treaty
12.4.2024
EU:n jäsenmaat hyväksyivät kuukausi sitten alustavasti EU:n vetäytymisen ECT-sopimuksesta, ja 9.4. eroaminen sopimuksesta otti toisen askelen eteenpäin, kun EU-parlamentin asiaa käsitelleet valiokunnat asettuivat tukemaan komission vetäytymistä koskevaa ehdotusta äänin 58-8 ja 2 tyhjää.
Komission yhdessä Belgian kanssa laatiman kompromissiehdotuksen mukaan EU instituutiona eroaisi ECT-sopimuksesta heti, mutta ne jäsenmaat, jotka vielä ovat ECT-sopimuksen osapuolia, voisivat ennen omaa eroaan osallistua ECT-sopimuksen modernisoinnin loppuunsaattamiseen, jonka jälkeen jääminen sopimuksen osapuoleksi vaatisi komission poikkeusluvan.
Lopullinen päätös EU:n ja sen jäsenmaiden eroamisesta ECT-sopimuksesta pyritään saamaan aikaiseksi ennen kesäkuussa pidettäviä eurovaaleja. Edessä ovat vielä EU-parlamentin ja neuvoston lopulliset äänestykset. EU-parlamentin odotetaan hyväksyvän komission erosuunnitelmat, mutta neuvoston äänestystulosta joudutaan luultavasti jännittämään vielä loppuun asti.
22.2.2024
Iso-Britannia ilmoitti jättävänsä ECT-sopimuksen
Iso-Britannia ilmoitti vetäytyvänsä ECT-sopimuksesta katsottuaan, ettei sitä yrityksistä huolimatta ole saatu uudistettua yhteensopivaksi maan ilmastositoumusten kanssa.
Iso-Britanniaa ennen irtautumisestaan ovat ilmoittaneet useat Euroopan maat. Virallisen eroilmoituksen ovat jättäneet tähän mennessä Saksa, Ranska, Puola, Luxemburg ja Portugal. Lisäksi Espanja, Hollanti, Slovenia ja Tanska ovat ilmoittaneet aikomuksestaan erota sopimuksesta. Italia erosi sopimuksesta jo vuonna 2016.
Lisätietoja: https://caneurope.org/uks-exit-is-a-victory-in-ending-the-climate-wrecking-energy-charter-treaty/
6.2.2024
Ero ECT-sopimuksesta jakaa jäsenmaita – päätöksenteko jumissa
EU-komissio ja jäsenmaat ovat viime kesästä lähtien neuvotelleet EU:n ja jäsenmaiden yhteisestä eroamisesta ECT-sopimuksesta. Viimeisten tietojen mukaan neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan, kun osa jäsenmaista on eronnut sopimuksesta, mutta toiset haluaisivat jatkaa siinä.
Tähän mennessä Ranska, Saksa, Puola, Luxemburg ja viimeisimpänä Portugali ovat jättäneet virallisen eroilmoituksen ECT-sopimuksesta. Italia erosi sopimuksesta jo vuonna 2016. Lisäksi Espanja, Alankomaat, Slovenia ja Tanska ovat ilmoittaneet aikomuksestaan erota ECT:stä. Nämä maat turhautuivat siihen, että ECT-sopimuksen uudistamista koskevassa neuvotteluissa saavutettu kompromissiratkaisu monissa tapauksissa olisi jatkanut fossiilisten polttoaineiden investointisuojaa vähintään kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja joissakin tapauksissa jopa 2040-luvun alkupuolelle saakka. – Koska tarvittavaa määräenemmistöä komission kesällä 2022 esittämän, riittämättömänä pidetyn modernisointiesityksen taakse ei löytynyt, teki komissio täyskäännöksen viime kesänä ja esitti EU:n ja jäsenmaiden yhteistä vetäytymistä ECT-sopimuksesta.
Myöskään eropäätöksen taakse ei ole saatu tarvittavaa määräenemmistöä, koska osa jäsenmaista haluaisi jatkaa modernisoidussa sopimuksessa ja osa erota vasta uusien sääntöjen astuttua voimaan. Ruotsin ehdotuksesta neuvosto päätti viime syksynä pyytää komissiolta kompromissiesityksen, joka antaisi erioikeuden halukkaille jäsenmaille jäädä ECT-sopimukseen.
Toistaiseksi komissio on pysynyt kannassaan, että yhteinen ero on ainoa oikeudellisesti kestävä ratkaisu, sillä ECT-sopimukseen liittyvät kysymykset kuuluvat jaettuun toimivaltaan ja niitä on koordinoitava EU:n tasolla. Komission tiedottajan mukaan jäsenvaltioiden jääminen ECT:n sopimuspuoliksi edellyttäisi EU:n lupaa, ja se taas edellyttäisi, että sopimus olisi EU:n perussopimusten mukainen, mikä se ei tällä hetkellä ole.
Lue lisää: https://www.euronews.com/green/2024/01/10/deadlock-as-member-states-disagree-over-withdrawal-from-energy-charter-treaty
8.2.2023
EU-komissio on tehnyt täyskäännöksen ja suosittelee nyt eroa ECT-sopimuksesta! Komissio tunnusti eilen poliittiset ja juridiset realiteetit suositellessaan jäsenmaille yhteistä vetäytymistä ECT-sopimuksesta neuvoston oikeuspalvelun selvitykseen nojaten.
ECT-sopimuksen tie nousi pystyyn viime syksynä kun Saksa, Ranska, Espanja ja Hollanti ilmoittivat eroaikeistaan ja estivät komission ajaman modernisointiesityksen läpimenon ministerineuvostossa, jonka jälkeen myös EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa vaadittiin komissiota valmistelemaan suunnitelma jäsenmaiden yhteiseksi vetäytymiseksi ECT-sopimuksesta.
Modernisoitu sopimus oli tarkoitus hyväksyä ECT:n sopimusosapuolten konferenssissa jo viime marraskuussa, mutta EU:n yhteisen kannan puuttuessa jouduttiin siirtämään konferenssi tämän vuoden huhtikuuhun. Pallo on nyt jäsenmailla, sillä ero ECT-sopimuksesta vaatii 15 jäsenmaan tuen. Vaadittavan tuen löytyminen näyttää tällä hetkellä aivan mahdolliselta.
Lisää aiheesta: https://www.euronews.com/my-europe/2023/02/07/in-u-turn-brussels-recommends-eu-wide-exit-from-controversial-energy-charter-treaty
20.10.2022
Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen noect-kampanja saavutti eilen merkittävän voiton, kun Saksa, Ranska, Espanja ja Hollanti estivät päätösehdotuksen läpimenon neuvoston kokouksessa, jolla jäsenmaat olisivat sitoutuneet energiaperuskirjan uudistamiseen. Näin vältyttiin siltä, että energiaperuskirjasta eroon haluavat maat, joihin kuuluvat myös Puola, Slovenia ja Luxemburg, olisi sidottu uudistetun sopimuksen pahimmillaan vuosikausia kestävään ja lopputulokseltaan epävarmaan ratifiointiprosessiin.
Näyttää kuitenkin siltä, ettei komissio ole luovuttanut vielä, sillä se pyrkii siirtämään eteenpäin energiaperuskirjan osapuolten 22.11. pidettävää konferenssia, jossa oli määrä hyväksyä yksimielisesti energiaperuskirjaan tehtävät muutokset. Tällä keinolla komissio yrittää voittaa aikaa jäsenmaiden painostamiseksi pyörtämään päätöstään, sillä ilman EU:n tukea kaavailtu uudistus kaatuu.
YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter perustelee mielipidekirjoituksessaan, miksi vetäytyminen energiaperuskirjasta nyt on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin eron lykkääminen siihen asti kunnes uudistettu sopimus on astunut voimaan.
19.10.2022
Jo kolme EU-maata aikeissa vetäytyä ECT-sopimuksesta
Alankomaiden ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaava ministeri Rob Jetten ilmoitti 18.10. parlamentille maan hallituksen aikeesta vetäytyä ECT-sopimuksesta. Hän perusteli päätöstä sillä, ettei ECT-sopimuksen modernisoitu versio vieläkään ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa joistakin parannuksista huolimatta. Hallituksen tiedottajan mukaan Alankomaat pitää EU:maiden yhteistä vetäytymistä ECT-sopimuksesta toivottavimpana vaihtoehtona, ja haluaa siksi neuvotella muiden jäsenmaiden kanssa koordinoidusta vetäytymisestä ennen kuin päättää miten ja milloin ero toteutetaan.
Alankomaista tuli kolmas EU:n jäsenmaa, joka on ilmoittanut aikeistaan erota ECT-sopimuksesta. Puola julkisti kielteisen kantansa modernisointiesitykseen ensimmäisenä, ja Puolan parlamentin alahuone äänesti 6.10. ylivoimaisella äänten enemmistöllä eroamisen puolesta. Espanjan seurasi perässä 12.10., kun maan ekologisesta siirtymästä vastaava ministeri Teresa Rivera vahvisti Politicolle lähettämässään viestissä, että Espanja aikoo erota ECT-sopimuksesta.
Vahvistamattomien huhujen mukaan myös Ranskan hallitus saattaa lähiaikoina tehdä samantyyppisen päätöksen kuin Alankomaat. Jos Ranska liittyy eroa haluavien maiden joukkoon, on mahdollista, että se riittää kallistamaan vaakaa kollektiivisen vetäytymisen puolelle koko EU:n osalta.
10.10.2022
Ota osaa kampanjaan, joka vaatii Euroopan hallituksia eroamaan ECT-sopimuksesta
VoteDownTheECT on eurooppalaisten järjestöjen (CAN Europe, WeMove, Friends of the Earth Europe ym.) alulle panema kampanja, jossa EU-maiden kansalaiset voivat pyytää ulkomaankauppa- ja energiaministereitään äänestämään ECT-sopimuksen modernisointiesitystä vastaan EU:n neuvoston tulevassa kokouksessa. Viestin ministereille voi lähettää helposti kampanjasivun https://caneurope.org/exitect/ kautta.
Voit halutessasi korvata sivuilla olevan englanninkielisen tekstin suomenkielisellä versiolla (alla viesti, jonka voi kopioida tai josta poimia osia):
Viestin aihekenttä:
Fossiili-investointeja suojelevasta ECT-sopimuksesta irtauduttava!
Viestikenttä:
Energiaperuskirjasta tehty sopimus, eli ECT-sopimus, on merkittävä este puhtaaseen energiaan siirtymiselle. Se antaa fossiiliyhtiöille oikeuden vaatia valtioilta korvauksia niiden toteuttamista kiireellisistä ilmastotoimista. Tämän on loputtava.
Kehotamme teitä:
– Hylkäämään modernisointineuvottelujen tulokset EU:n ministerineuvoston tulevassa äänestyksessä
– Vetäytymään energiaperuskirjaa koskevasta sopimuksesta
– Pysäyttämään tämän vaarallisen sopimuksen laajentumisen useampiin eteläisen maailman maihin
Niin kutsuttu ”uudistus” on vain yritys viherpestä ja elvyttää sopimus, jota yleisesti pidetään vanhentuneena ja vaarallisena. Uudistus ei ratkaise ECT-sopimuksen keskeisintä ongelmaa: sitä, että se antaa fossiiliyhtiöille välineen, jolla ne voivat kyseenalaistaa lähes minkä tahansa valtion toimenpiteen, joka pienentää yrityksen voittoa. Korvauksena ne voivat vaatia miljardeja veronmaksajien rahoja. Uudistus pitää tämän epäoikeudenmukaisen järjestelmän voimassa vielä ainakin 11 vuotta, joidenkin fossiilikaasuun tehtyjen investointien osalta jopa pidempään. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioilta voidaan vaatia korvauksia siitä, että ne ryhtyvät toimiin vaarallisen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ja pyrkivät täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa.
Erittäin ongelmallista on myös se, että uudistus laajentaisi investointisuojaa kattamaan monia uusia teknologioita. Tämä lisää energiayhtiöiden korvausvaatimusten riskiä tulevaisuudessa, kun hallitukset laativat sääntöjä nopean ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän edistämiseksi.
Ystävällisin terveisin,
(Allekirjoitus)
23.9.2022
Modernisoidun ECT-sopimuksen teksti vuotanut julkisuuteen
Modernisoidun ECT-sopimuksen teksti on vuotanut julkisuuteen, ja ensimmäiset tältä pohjalta tehdyt arviot alkavat ilmestyä. Yksi näistä on eurooppaoikeuden professorin Christina Eckesin blogikirjoitus, jossa hän suosittelee modernisointiesityksen hylkäämistä ja EU-maiden yhteistä vetäytymistä ECT-sopimuksesta.
Eckes tiivistää perustelut hylkäämiselle neljään kohtaan:
– Uudistettu ECT-sopimus asettaa taloudelliset edut ilmaston edelle ja tarjoaa sijoittajille vahvemman omaisuuden suojan kuin muille kansalaisille. Sijoittajat voivat sopimukseen nojaten vaatia korvauksia energiasiirtymän sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi säädetyistä laeista.
– Ennen 15. elokuuta 2023 tehtyjen fossiili-investointien suoja jatkuisi EU:ssa ja UK:ssa ainakin seuraavien 12 tai 13 vuoden ajan. Kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on toistuvasti todennut, nämä vuodet ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Uudistettu ECT-sopimus suojaa edelleen EU:n sijoittajien EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten esim. Azerbaidžaniin, tekemiä fossiilisi-investointeja (ellei myös toinen allekirjoittajapuoli ole vastavuoroisesti lopettanut niiden suojaa).
– Uudistetun ECT-sopimuksen investointisuoja laajennetaan kattamaan investointeja joihinkin uusiutuviin energialähteisiin, joista osa ei välttämättä ole kestäviä. Tämä lukitsee osapuolia sellaisiin energiapoliittisiin ratkaisuihin, jotka myöhemmin voivat kostautua.
Modernisointiesityksen hyväksymistä on puolustettu esitykseen sisältyvällä uudella artiklalla, joka estää ISDS:n soveltamisen EUn jäsenmaiden välillä. On myös viitattu siihen, että ECT-sopimuksen 20 vuoden raukeamislausekkeen vaikutus fossiili-investointien suojaan EU:ssa ja Britanniassa saattaisi lyhentyä muutamalla vuodella. Modernisointiesityksen haittapuolena olisi kuitenkin se, että raukeamislausekkeen piiriin samalla tulisi lisää uusiutuvan energian lähteitä, mikä jopa saattaisi nostaa ISDS-tapausten kokonaismäärää.
Eckesin mukaan EU:n jäsenmaat voisivat halutessaan ratkaista suurimman osan vetäytymiseen liittyvistä ongelmista hyvinkin nopeasti solmimalla ns. inter se -sopimuksen, jolla ne luopuisivat ISDS:n keskinäisestä käytöstä. Inter se -sopimus astuisi voimaan heti kun jäsenmaat ovat hyväksyneet sen. Ero itse ECT-sopimuksesta astuisi voimaan jo vuoden päästä eroilmoituksen lähettämisestä, jolloin kaikkien uusien investointien suoja loppuisi myös EU:n ja muiden ECT-sopimuksen osapuolten välillä, toisin kuin modernisointiesityksessä. Tällä EU lähettäisi viestin muille maille, että ilmastokysymykset otetaan tosissaan.
4.9.2022
Tuleeko Puolasta toinen EU-maa Italian jälkeen, joka vetäytyy yksipuolisesti ECT-sopimuksesta?
Puolan hallitus lähetti 25.8 parlamentin alahuoneelle lakiesityksen, jossa esitetään ECT-sopimuksen irtisanomista.
Uutinen tuli medialle ja ECT-sopimuksen vastustajille puskista, eikä päätöksen taustoista vielä tiedetä kovin paljoa. Toivotaan kuitenkin, että Puola pysyy lujana ja vie päätöksensä loppuun asti.
Lakiesityksen perustelut ja sanamuodot tuntuvat viittaavan voimassaolevaan ECT-sopimukseen eikä parhaillaan käsittelyssä olevaan viherpestyyn modernisointiesitykseen, jonka hyväksymisestä sopimusosapuolten on määrää päättää marraskuussa. Siitä voidaan päätellä, ettei Puola aio jäädä odottamaan modernisoidun version hyväksymistä ja mahdollisesti useita vuosia kestävää ratifiointia, vaan haluaa päästä eroon sopimuksesta mahdollisimman pian.
Puola on yhdessä Ranskan, Espanjan, Alankomaiden ja Saksan kanssa kuulunut niihin EU-maihin, jotka avoimesti ovat epäilleet, ettei ECT-sopimuksen osapuolten kesäkuussa aikaansaama kompromissi sopimuksen uudistamisesta riitä turvaamaan valtioiden tarvitsemaa liikkumavaraa Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi.
Lue lisää Euractivin artikkelista Poland drafts law to ‘terminate’ controversial Energy Charter Treaty.
28.8.2022
Italialle jättilasku öljynporauskiellosta
Vuonna 2015 kymmenettuhannet italialaiset osallistuivat protesteihin Adriameren rannikon tuntumaan kaavailtua öljynporausprojektia vastaan. Italian hallitus suostui mielenosoittajien vaatimuksiin ja kielsi kaiken öljynporauksen 12 merimailin säteellä rannikosta, mikä pysäytti Ombrina Mareksi kutsutun projektin. Alkuviikosta tuli lasku tästä määräyksestä: Italian pitää maksaa 190 miljoonaa euroa korvauksena projektin omistajalle, brittiläiselle Rockhopperille, mikä korkoineen tekee n. 250 miljoonaa euroa. Rockhopper nosti vuonna 2017 korvauskanteen Italiaa vastaan ECT-sopimuksen perusteella, ja välimiestribunaali päätyi nyt antamassaan tuomiossa siihen, että Italian asettama öljynporauskielto oli loukannut sopimuksen suojaamat sijoittajan oikeudet.
Korvaustuomio on tyypillinen ja osoittaa, miksi ECT-sopimus on vaarallinen sekä demokratian että ympäristön kannalta:
– Sopimuksen oma riitojenratkaisumekanismi (ISDS) antaa ulkomaisille yrityksille oikeuden ohittaa kotimaista ja EU-tason lainsäädäntöä. Odotettavissa olevat korvaustuomiot eivät kannusta hallituksia kuuntelemaan kansalaisten vaatimuksia ympäristön kannalta vahingollisten projektien pysäyttämisestä.
– ECT-sopimus suojaa sijoittajien ”oikeutettuja odotuksia” valtioiden sääntelyn haitoilta, minkä välimiestribunaalit ovat tulkinnet hyvin väljästi. Rockhopperin kohdalla kyse ei ollut siitä, että öljynporauslupa olisi peruttu mielivaltaisesti, koska sitä ei vielä ollut, vaan kyse oli siitä, voiko yritys oikeutetusti odottaa, ettei lainsäädäntöön tule mitään muutoksia luvan hakuprosessin aikana ja että lupa lähtökohtaisesti aina myönnetään prosessin lähdettyä liikkeelle.
– Korvaussummat ovat usein monenkertaiset yritysten todellisiin menetyksiin nähden, koska välimiestribunaalit voivat määrätä valtioita korvaamaan myös yrityksen odottamat, mutta saamatta jääneet tulevat voitot. Näin tapahtui myös Rockhopperin tapauksessa, koska yritys oli tiettävästi investoinut vain n. 30 miljoonaa euroa Ombrina Maren öljynporausprojektiin.
– Italia erosi ECT-sopimuksesta vuonna 2015 johtuen monista korvauskanteista, jotka liittyivät uusiutuvan energian tukijärjestelmiin tehtyihin muutoksiin. Tämä ei kuitenkaan suojele Italiaa uusilta korvauskanteilta, sillä ECT-sopimuksessa on irtisanomislauseke, joka suojelee ennen eroamista tehtyjä investointeja vielä ylimääräiset 20 vuotta. Italiassa on Rockhopperin lisäksi toiminut muitakin öljy-ja kaasuyhtiöitä, joihin rannikon öljynporauskielto vaikutti, joten nähtäväksi jää, kannustaako Rockhopperin menestys näitäkin nostamaan omia korvauskanteitaan Italiaa vastaan.
Lue lisää The Guardianin artikkelista Oil firm Rockhopper wins £210m payout after being banned from drilling
20.4.2022
Kahdeksan suomalaista järjestöä ja verkostoa lähetti elinkeinoministeri Lintilälle 19.4. yhteisen kirjeen, jossa ECT-sopimuksen todettiin olevan merkittävä este oikeudenmukaiselle energiasiirtymälle. Lintilä myös kutsuttiin keskustelemaan järjestöjen kanssa ECT-sopimuksesta ja mahdollisista vaihtoehdoista turvata ihmisten ja planeetan hyvinvointi. Kirjeen allekirjoittajina olivat Hiilivapaa Suomi, Creatura, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Parecon Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Tekniikka elämää palvelemaan – TEP sekä TTIP-verkosto.
7.2.2022
Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja ilmastopolitiikan professori Harro Van Asselt käsittelevät tänään HS:n vieraskynässä ECT-sopimuksen haittoja valtioiden ilmastotoimien kannalta. He suosittelevat, että Suomi vetäytyisi ECT-sopimuksesta ja että hallitus käyttäisi vaikutusvaltaansa pysäyttääkseen Fortumin tytäryhtiön Uniperin ECT-sopimuksen nojalla nostaman miljardiluokan korvauskanteen Alankomaita vastaan hiilivoiman alasajosta.
25.11.2021
Keväällä 2021 ECT-sopimus nousi otsikoihin, kun valtionyhtiö Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper vei Alankomaiden hiilikieltolakiin liittyvän korvauskiistan välimiesoikeuteen ECT-sopimuksen perusteella. Omistajaohjausministeri ei silloin halunnut puuttua asiaan, mutta nyt tilanne on muuttunut, sillä syyskuussa EU:n tuomioistuin linjasi, että tällaiset investointikanteet ovat EU-oikeuden vastaisia. Ellei Fortum itse huolehdi siitä, että korvauskanne vedetään takaisin, on valtion omistajaohjauksen puututtava asiaan viimeistään silloin, kun tuomioistuimen päätöksestä tulee lainvoimainen. Lisää EU-tuomioistuimen päätöksestä Hiilivapaa Suomen blogikirjoituksessa.
2.9.2021
EU-tuomioistuin: Riitojenratkaisu ECT-sopimuksen perusteella jäsenmaiden välillä ristiriidassa EU-oikeuden kanssa
EU-tuomioistuin linjasi 2.9.2021, että ECT-sopimuksen sijoittajansuoja EU:n sisäisissä sijoittaja-valtio-kiistoissa sotii EU-oikeutta vastaan. Tuomioistuimen kannanotto on merkittävä, koska noin 60 prosenttia kaikista ECT-sopimuksen perusteella nostetuista korvauskanteista on EU:sta kotoisin olevien yritysten toisia EU-maita vastaan nostamia. Näihin kuuluvat muun muassa Uniperin ja RWE:n Hollannin hiililain johdosta vaatimat miljardikorvaukset, joiden oikeudellinen perusta nyt horjuu.
Tuomioistuin ei periaatteessa sulkenut pois EU:n ulkopuolisten sijoittajien mahdollisuutta nostaa korvauskanteita EU-maita vastaan. Odotamme mielenkiinnolla tuomioistuimen lopullista, jäsenmaita velvoittavaa päätöstä. Se on odotettavissa ensi vuonna, kun tuomioistuin julkistaa kantansa Belgian esittämään kysymykseen ECT-sopimuksen modernisointia koskevien tavoitteiden yhteensopivuudesta EU-lain kanssa. Näillä näkymin uudistettukaan ECT-sopimus ei täyttäisi tuomioistuimen aikaisemmin CETA-sopimuksen yhteydessä EU:n kauppasopimuksille asettamia vähimmäisvaatimuksia.
Lisätietoja asiasta voi lukea esimerkiksi ClientEarthin tiedotteesta.
Kirjoitusta tarkennettu 5.9. EU:n ulkopuolisten sijoittajien osalta.
6.7.2021
Yli 400 järjestöä vaatii ECT-sopimuksesta vetäytymistä ja loppua sen laajenemiselle
Tiistaina 6.7. julkaistiin yli 400 järjestön yhteinen julkilausuma, joka vaatii Euroopan päättäjiä vetäytymään fossiilisia polttoaineita suojelevasta ECT-sopimuksesta sekä estämään sen laajenemisen uusiin maihin.
Suomesta julkilausuman ovat allekirjoittaneet Hiilivapaa Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, TTIP-verkosto, Kohtuusliike (Degrowth Finland), Fingo, Changemaker Finland, Fridays For Future, Maan ystävät ry, Pand – Taiteilijat rauhan puolesta ry, Siemenpuu sekä CRASH – Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity.
29.4.2021
Kansalaistoimijat ottivat kantaa Uniperin ISDS-kanteeseen ja mediassa käytyyn keskusteluun
Uniperin ilmoitus 16.4. kanteen nostamisesta Alankomaita vastaan välimiesoikeudessa Maasvlakte 3-voimalan sulkemista koskevan korvauskiistan johdosta sai laajaa huomiota valtamediassa. Kokosimme joitakin kansalaisjärjestöjen ja -toimijoiden kannanottoja Uniperin ISDS-kanteeseen ja sen herättämiin reaktioihin Suomessa:
• Otsikolla ”Fortum ja Uniper lähettävät oikeusjutulla vaarallisen viestin” Finnwatch arvioi kannanotossaan, että valtionyhtiö Fortum asettuu entistä selvemmin jarruttamaan puhtaan energian murrosta Euroopassa.
• Fortumin Uniper-hankinnan myötä vastuu yhtiön suunnasta ja ilmastopäästöistä ovat siirtyneet pääomistajalle, eli Suomen valtiolle. Thomas Wallgren korostaa blogikirjoituksessaan, että kyse on Suomen ilmastopolitiikan tärkeimmästä asiasta. Hän osoittaa, että Fortumin johdon ja omistajaohjauksesta vastaavan Tytti Tuppuraisen perustelut korvauskanteen nostamiselle, joissa vedotaan yritysjohdon velvollisuuteen puolustaa yhtiön etua, ontuvat.
• Maan suurimpana sanomalehtenä Helsingin Sanomat on valitettavasti toistanut Fortumin johdon versiota itse kanteesta ja siihen johtaneista syistä hyvin kritiikittömästi. Greenpeace tarkasti HS:n pääkirjoituksessa 16.4. esitetetyt väitteet Uniperin kanteesta ja löysi useita harhaanjohtavia väitteitä ja virheitä tekstistä, ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan asiantuntija Vera Kauppinen lähetti oikaisupyynnön ja vastineen HS:n pääkirjoitustoimitukselle samasta syystä. HS julkaisi Olli Tiaisen mielipidekirjoituksen Uniperin kanteesta otsikolla ”Fortum tiesi, että Alankomaat luopuu hiilivoimasta”.
16.4.2021
16.4. julkistetun tiedon mukaan Fortumin omistama Uniper on haastamassa Alankomaat oikeuteen hiilivoiman alasajosta. Haastetta koskevan uhkauksen yhtiö on tehnyt jo aiemmin, joten sitä on osattu ennalta odottaa. Yllättävintä Uniperin ilmoituksessa on ollut se, että yhtiö on vienyt asian samanaikaisesti kahteen eri tuomioistuimeen: kansalliseen oikeuteen Alankomaissa sekä kansainväliseen välimiesoikeuteen.
Järjestöt, jotka jo pitkään ovat kritisoineet Fortumia viherpesusta ja ilmastotoimien jarruttamisesta, ovat kutsuneet Fortumin 28.4. pidettävän yhtiökokouksen ajaksi koolle online-mielenosoituksen, joka vaatii yhtiötä ottamaan vastuun ilmastolle haitallisesta toiminnastaan.
10.4.2021
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen suhtautumisesta ECT-sopimuksen modernisointiin asiasta vastaavalle ministerille: ”Kannattaako Suomi ECT-sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisen energian investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?”
Sekä hallitus itse että media ovat tähän saakka olleet hyvin hiljaa Suomen tavoitteista ECT-sopimuksen modernisointineuvotteluissa, joten toivottavasti saadaan nyt suoraan kysymykseen suora vastaus ministeri Lintilältä siihen, mikä Suomen kanta on.
Tiedote 10.3.2021
Jo yli miljoona kansalaista on ehtinyt allekirjoittaa kaksi viikkoa auki olleen vetoomuksen, jossa vaaditaan Euroopan maita ja EU:ta vetäytymään energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta eli ECT-sopimuksesta ja estämään sen laajenemisen uusiin maihin. Epädemokraattinen ja vanhentunut sopimus antaa hiili-, öljy- ja kaasuyhtiöille mahdollisuuden jarruttaa puhtaaseen energiajärjestelmään siirtymistä.
ECT-sopimus on 1990-luvulta peräisin oleva energia-alan investointisopimus, joka antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuden nostaa korvauskanteita valtioita vastaan melkein mistä tahansa päätöksistä, jotka vaikuttavat haitallisesti sijoittajien voitto-odotuksiin.
“ECT-sopimus tarjoaa fossiilifirmoille oikeudellisen ohituskaistan ilmastotoimien hidastamiseen ja verorahojen nyhtämiseen. Tuorein esimerkki on vain muutaman viikon takaa: saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat oikeuteen ja hakee 1,4 miljardin euron korvauksia, koska Alankomaiden uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija.
Esimerkkejä löytyy myös lähempää: Suomen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut haastaa Alankomaat oikeuteen samasta syystä. “On järjetöntä, että Suomen valtionyhtiö on mukana uhkaamassa oikeustoimilla valtiota, jolla on samankaltainen hiilikieltolaki kuin Suomella”, sanoo Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomen kampanja-asiantuntija. “Useat energiayhtiöt, muun muassa Fortum ja Uniper suunnittelevat myös uusia investointeja fossiiliseen maakaasun. Tällaisia investointeja, jotka uhkaavat lukita meidät fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi, ei tule suojata ECT-sopimuksella”, Kauppinen jatkaa.
Myös EU:ssa on tiedostettu, että ECT-sopimuksesta on tullut este Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteiden toteuttamiselle, ja EU on nyt vuoden ajan käynyt toistaiseksi tuloksettomia neuvotteluja muiden sopimusosapuolten kanssa muun muassa sopimukseen kuuluvan riitojenratkaisumekanismin uudistamisesta. Viime viikolla käytiin prosessin neljäs neuvottelukierros. EU esitti investointisuojan poistamista fossiilisilta polttoaineilta, mikä astuisi voimaan 10 vuoden päästä sopimusmuutosten voimaantulon jälkeen. Kommentoidessaan neuvotteluja Twitterissä, Luxemburgin energiaministeri piti valitettavana, ettei tässä asiassa saavutettu edistystä. Esityksen läpimeno vaikuttaa lähes mahdottomalta, sillä sopimusmuutos vaatisi kaikkien 53 ECT:ssa mukana olevan valtion hyväksynnän.
”Vaikka EU:n ehdotus menisikin läpi, se on täysin riittämätön. Maailman päästöt pitäisi puolittaa kuluvan vuosikymmenen aikana 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Mahdollisesti jopa vuoden 2040 loppuun saakka annettava jatkoaika fossiilisten investointisuojalle on käsittämätön ehdotus tässä tilanteessa. Aikaa ei enää pidä hukata neuvotteluihin esityksestä, joka jo lähtökohtaisesti on liian heikko”, sanoo TTIP-verkoston Marissa Varmavuori.
Lisätietoja kampanjasta:
Olli Tiainen, Greenpeace, olli.tiainen@greenpeace.org, 040 164 8606
Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomi -kampanja, vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999
Marissa Varmavuori, TTIP-verkosto, marissa.varmavuori@gmail.com, 050 5422067
8.3.2021
Uusi artikkeli: Saksalainen energiajätti RWE vaatii 1,4 miljardia euroa Alankomailta ECT-sopimuksen nojalla
ECT-sopimuksen perusteella on aikaisemmin nostettu erilaisiin ympäristömääräyksiin liittyviä korvauskanteita, mutta RWE:n korvauskanne on tiettävästi ensimmäinen, joka kohdistuu suoraan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.
Päästövähennystavoitteiden kiristyessä valtioiden on pakko ryhtyä sulkemaan lähes kaikki jäljellä olevat hiilivoimalat. Jotta voitaisiin estää RWE:n kaltaisia yrityksiä maksattamasta arvonsa menettäneet fossiilisijoituksensa veronmaksajilla, olisi EU:n jäsenmaiden irtauduttava ECT-sopimuksesta mahdollisimman pian.
RWE väittää julkisuudessa, että koska päätös RWE:n vuonna 2015 valmistuneen Eemshavenin voimalan rakentamisesta aikoinaan tehtiin yhdessä Alankomaiden hallituksen kanssa, on Alankomaiden korvattava yhtiön menetykset muutettuaan yhtäkkiä politiikkaansa kieltämällä hiilenpolton vuoden 2030 alkuun mennessä. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan mennyt ihan näin. Lue artikkeli sivulta vapaakauppa.fi.
2.3.2021
ECT-irtautumista vaativa teksti HS:n mielipidepalstalla
Tiistaina 2.3.2021 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiaisen kirjoittama teksti ECT-sopimuksesta. Kirjoituksessa tiivistetään NoECT-kampanjan viesti: sopimusta ei ole mahdollista uudistaa tavalla, joka poistaisi sen ilmastotoimia ja demokratiaa uhkaavan vaikutuksen, joten siitä on irtauduttava.
1.3.2021
ECT:n uudistusneuvottelut jatkuvat – irtautumista vaativia jo yli 750 000
Jo yli 750 000 ihmistä vaatii ECT-sopimuksesta irtautumista. Luku pomppasi hetkessä, kun kansainvälinen kampanjayhteisö Avaaz liittyi mukaan NoECT-kampanjaan.
ECT-sopimuksen modernisointineuvottelujen 4. kierros alkaa huomenna, mutta vuoden kestäneiden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen harva enää uskoo, että ECT-sopimusta voitaisiin muuttaa ilmastoystävälliseksi neuvotteluteitse. Sopimuksen perinpohjaisen uudistamisen osoittauduttua mahdottomaksi yhä useammat ihmiset ovat alkaneet vaatia, että EU lopettaisi ajan haaskaamisen ja tekisi päätöksen irtautua ECT-sopimuksesta.
22.3.2021
EU ehdottaa fossiilisten polttoaineiden investointisuojan poistamista ECT-sopimuksesta – mutta ei kokonaan, ja mahdollisesti vasta 2040
Neuvotteluja ECT-sopimuksen uudistamisesta on käyty jo vuoden ajan, ja neljäs neuvottelukierros alkaa 2.3.2021. Ydinkysymys ilmastonmuutoksen kannalta on fossiilisten polttoaineiden investointisuojan poistaminen sopimuksesta. Asiaa päästään käsittelemään vasta nyt, EU:n jäsenmaiden päästyä 15.2. kompromissiratkaisuun omista neuvottelutavoitteistaan.
EU haluaa poistaa fossiilisten polttoaineiden investointisuojan ECT-sopimuksesta. Muutosehdotukset jäävät kuitenkin puolitiehen, sillä ne eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän sopimuksen kanssa.
EU:n neuvotteluesitys sisältää aikataulun fossiilisten polttoaineiden investointisuojan lakkauttamiselle, tarjoten kuitenkin samalla pysyvän investointisuojan joillekin vähähiilisemmille siirtymäkauden energiaratkaisuille:
- EU ehdottaa, että nykyisten fossiili-investointien suoja lakkaisi 10 vuotta sopimusmuutosten voimaanastumisen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Ottaen huomioon, että neuvottelut ovat edenneet hyvin hitaasti tähän saakka, voidaan olettaa, että investointisuoja parhaassa tapauksessa poistuisi 2030-luvun puoliväliin mennessä.
- Uusia fossiili-investointeja ei enää suojattaisi, poikkeuksena uudet kaasuvoimalat ja uusiutuvia polttoaineita käyttävät voimalat, joiden päästöt jäävät alle 380g CO2 / kWh. Näiden voimaloiden investointisuoja jatkuisi vuoteen 2030 saakka. Näin ollen päästöraja olisi paljon korkeammalla kuin EU:n luonnoksessa kestävän rahoituksen taksonomiasta, jossa päästöjen yläraja on 100g CO2 / kWh, mikä vaatii hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. – Jos nämä kaasuvoimalat korvaisivat vanhoja korkeapäästöisempiä voimaloita, niiden investointisuoja päättyisi samaan aikaan kuin nykyisten fossiilisijoitusten suoja, eli viimeistään vuoteen 2040 mennessä.
- EU ehdottaa, että ECT-sopimuksen taloudellisen toiminnan määritelmä laajennettaisiin kattamaan myös vedyn, biomassan ja biokaasun tuotannon. EU:n esitys tarjoaisi näin investointisuojan uusiutuvan vedyn ja biokaasun ohella biomassalle ja vähähiiliselle vedylle, jotka eivät ole hiilivapaita polttoaineita. Vähähiilinen vety tarkoittaa fossiilipohjaista vetyä, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto, tai sähköpohjaista vetyä, jonka koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat ”merkittävästi vähäisemmät verrattuna tämänhetkiseen vedyntuotantoon”.
EU:n muutosesitys tulee tuskin menemään läpi, koska se vaatisi kaikkien sopimusosapuolten suostumuksen. Vaikka esitys läpi menisikin, rankaisisi se niitä maita, jotka jo nyt ovat muuttamassa energiajärjestelmiään yhteensopiviksi Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Nämä maat jäisivät edelleen alttiiksi energiayhtiöiden korvauskanteille aina siihen saakka, kunnes nykyisten fossiili-investointien suoja päättyisi parhaassa tapauksessa 2030-luvun puoliväliin, mutta neuvottelujen venyessä pahimmassa tapauksessa vasta vuoden 2040 loppuun mennessä.
Pysyvän investointisuojan tarjoaminen vähähiiliselle vedylle ja biomassalle tuottaisi todennäköisesti uusia korvauskanteita siinä vaiheessa, kun niistä haluttaisiin luopua, ja voisi siten hidastaa siirtymistä puhtaaseen energiaan.
Tässä tilanteessa järkevin vaihtoehto olisi se, että EU:n jäsenmaat yhdessä vetäytyisivät ECT-sopimuksesta. Toistaiseksi vain Espanja ja Ranska ovat julkisesti nostaneet esille tämän vaihtoehdon, Luxemburgin vaatiessa konkreettisia tuloksia 2.3. alkavalla neuvottelukierroksella ehtona neuvottelujen jatkamiselle.
Lähteet:
EU:n neuvotteluesitys: https://ec.europa.eu/energy/sites/default/files/eu_submission_-_revised_definition_of_economic_activity_in_the_energy_sector.pdf
Climate Home News 17.2.2012: https://www.climatechangenews.com/2021/02/17/eu-member-states-divided-green-reforms-energy-investment-treaty/