Ajankohtaista

2.9.2021

EU-tuomioistuin: Riitojenratkaisu ECT-sopimuksen perusteella jäsenmaiden välillä ristiriidassa EU-oikeuden kanssa

EU-tuomioistuin linjasi 2.9.2021, että ECT-sopimuksen sijoittajansuoja EU:n sisäisissä sijoittaja-valtio-kiistoissa sotii EU-oikeutta vastaan. Tuomioistuimen kannanotto on merkittävä, koska noin 60 prosenttia kaikista ECT-sopimuksen perusteella nostetuista korvauskanteista on EU:sta kotoisin olevien yritysten toisia EU-maita vastaan nostamia. Näihin kuuluvat muun muassa Uniperin ja RWE:n Hollannin hiililain johdosta vaatimat miljardikorvaukset, joiden oikeudellinen perusta nyt horjuu.

Tuomioistuin ei periaatteessa sulkenut pois EU:n ulkopuolisten sijoittajien mahdollisuutta nostaa korvauskanteita EU-maita vastaan. Odotamme mielenkiinnolla tuomioistuimen lopullista, jäsenmaita velvoittavaa päätöstä. Se on odotettavissa ensi vuonna, kun tuomioistuin julkistaa kantansa Belgian esittämään kysymykseen ECT-sopimuksen modernisointia koskevien tavoitteiden yhteensopivuudesta EU-lain kanssa. Näillä näkymin uudistettukaan ECT-sopimus ei täyttäisi tuomioistuimen aikaisemmin CETA-sopimuksen yhteydessä EU:n kauppasopimuksille asettamia vähimmäisvaatimuksia.

Lisätietoja asiasta voi lukea esimerkiksi ClientEarthin tiedotteesta.

Kirjoitusta tarkennettu 5.9. EU:n ulkopuolisten sijoittajien osalta.

6.7.2021

Yli 400 järjestöä vaatii ECT-sopimuksesta vetäytymistä ja loppua sen laajenemiselle

Tiistaina 6.7. julkaistiin yli 400 järjestön yhteinen julkilausuma, joka vaatii Euroopan päättäjiä vetäytymään fossiilisia polttoaineita suojelevasta ECT-sopimuksesta sekä estämään sen laajenemisen uusiin maihin.

Suomesta julkilausuman ovat allekirjoittaneet Hiilivapaa Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, TTIP-verkosto, Kohtuusliike (Degrowth Finland), Fingo, Changemaker Finland, Fridays For Future, Maan ystävät ry, Pand – Taiteilijat rauhan puolesta ry, Siemenpuu sekä CRASH – Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity.

29.4.2021

Kansalaistoimijat ottivat kantaa Uniperin ISDS-kanteeseen ja mediassa käytyyn keskusteluun

Uniperin ilmoitus 16.4. kanteen nostamisesta Alankomaita vastaan välimiesoikeudessa Maasvlakte 3-voimalan sulkemista koskevan korvauskiistan johdosta sai laajaa huomiota valtamediassa. Kokosimme joitakin kansalaisjärjestöjen ja -toimijoiden kannanottoja Uniperin ISDS-kanteeseen ja sen herättämiin reaktioihin Suomessa:

• Otsikolla ”Fortum ja Uniper lähettävät oikeusjutulla vaarallisen viestin” Finnwatch arvioi kannanotossaan, että valtionyhtiö Fortum asettuu entistä selvemmin jarruttamaan puhtaan energian murrosta Euroopassa.
• Fortumin Uniper-hankinnan myötä vastuu yhtiön suunnasta ja ilmastopäästöistä ovat siirtyneet pääomistajalle, eli Suomen valtiolle. Thomas Wallgren korostaa blogikirjoituksessaan, että kyse on Suomen ilmastopolitiikan tärkeimmästä asiasta. Hän osoittaa, että Fortumin johdon ja omistajaohjauksesta vastaavan Tytti Tuppuraisen perustelut korvauskanteen nostamiselle, joissa vedotaan yritysjohdon velvollisuuteen puolustaa yhtiön etua, ontuvat.
• Maan suurimpana sanomalehtenä Helsingin Sanomat on valitettavasti toistanut Fortumin johdon versiota itse kanteesta ja siihen johtaneista syistä hyvin kritiikittömästi. Greenpeace tarkasti HS:n pääkirjoituksessa 16.4. esitetetyt väitteet Uniperin kanteesta ja löysi useita harhaanjohtavia väitteitä ja virheitä tekstistä, ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan asiantuntija Vera Kauppinen lähetti oikaisupyynnön ja vastineen HS:n pääkirjoitustoimitukselle samasta syystä. HS julkaisi Olli Tiaisen mielipidekirjoituksen Uniperin kanteesta otsikolla ”Fortum tiesi, että Alankomaat luopuu hiilivoimasta”.

16.4.2021

16.4. julkistetun tiedon mukaan Fortumin omistama Uniper on haastamassa Alankomaat oikeuteen hiilivoiman alasajosta. Haastetta koskevan uhkauksen yhtiö on tehnyt jo aiemmin, joten sitä on osattu ennalta odottaa. Yllättävintä Uniperin ilmoituksessa on ollut se, että yhtiö on vienyt asian samanaikaisesti kahteen eri tuomioistuimeen: kansalliseen oikeuteen Alankomaissa sekä kansainväliseen välimiesoikeuteen.

Järjestöt, jotka jo pitkään ovat kritisoineet Fortumia viherpesusta ja ilmastotoimien jarruttamisesta, ovat kutsuneet Fortumin 28.4. pidettävän yhtiökokouksen ajaksi koolle online-mielenosoituksen, joka vaatii yhtiötä ottamaan vastuun ilmastolle haitallisesta toiminnastaan.

10.4.2021

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen suhtautumisesta ECT-sopimuksen modernisointiin asiasta vastaavalle ministerille: ”Kannattaako Suomi ECT-sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisen energian investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?”

Sekä hallitus itse että media ovat tähän saakka olleet hyvin hiljaa Suomen tavoitteista ECT-sopimuksen modernisointineuvotteluissa, joten toivottavasti saadaan nyt suoraan kysymykseen suora vastaus ministeri Lintilältä siihen, mikä Suomen kanta on.

Tiedote 10.3.2021

Jo yli miljoona kansalaista on ehtinyt allekirjoittaa kaksi viikkoa auki olleen vetoomuksen, jossa vaaditaan Euroopan maita ja EU:ta vetäytymään energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta eli ECT-sopimuksesta ja estämään sen laajenemisen uusiin maihin. Epädemokraattinen ja vanhentunut sopimus antaa hiili-, öljy- ja kaasuyhtiöille mahdollisuuden jarruttaa puhtaaseen energiajärjestelmään siirtymistä.

ECT-sopimus on 1990-luvulta peräisin oleva energia-alan investointisopimus, joka antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuden nostaa korvauskanteita valtioita vastaan melkein mistä tahansa päätöksistä, jotka vaikuttavat haitallisesti sijoittajien voitto-odotuksiin.

“ECT-sopimus tarjoaa fossiilifirmoille oikeudellisen ohituskaistan ilmastotoimien hidastamiseen ja verorahojen nyhtämiseen. Tuorein esimerkki on vain muutaman viikon takaa: saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat oikeuteen ja hakee 1,4 miljardin euron korvauksia, koska Alankomaiden uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija.

Esimerkkejä löytyy myös lähempää: Suomen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut haastaa Alankomaat oikeuteen samasta syystä. “On järjetöntä, että Suomen valtionyhtiö on mukana uhkaamassa oikeustoimilla valtiota, jolla on samankaltainen hiilikieltolaki kuin Suomella”, sanoo Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomen kampanja-asiantuntija. “Useat energiayhtiöt, muun muassa Fortum ja Uniper suunnittelevat myös uusia investointeja fossiiliseen maakaasun. Tällaisia investointeja, jotka uhkaavat lukita meidät fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi, ei tule suojata ECT-sopimuksella”, Kauppinen jatkaa.

Myös EU:ssa on tiedostettu, että ECT-sopimuksesta on tullut este Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteiden toteuttamiselle, ja EU on nyt vuoden ajan käynyt toistaiseksi tuloksettomia neuvotteluja muiden sopimusosapuolten kanssa muun muassa sopimukseen kuuluvan riitojenratkaisumekanismin uudistamisesta. Viime viikolla käytiin prosessin neljäs neuvottelukierros. EU esitti investointisuojan poistamista fossiilisilta polttoaineilta, mikä astuisi voimaan 10 vuoden päästä sopimusmuutosten voimaantulon jälkeen. Kommentoidessaan neuvotteluja Twitterissä, Luxemburgin energiaministeri piti valitettavana, ettei tässä asiassa saavutettu edistystä. Esityksen läpimeno vaikuttaa lähes mahdottomalta, sillä sopimusmuutos vaatisi kaikkien 53 ECT:ssa mukana olevan valtion hyväksynnän.

”Vaikka EU:n ehdotus menisikin läpi, se on täysin riittämätön. Maailman päästöt pitäisi puolittaa kuluvan vuosikymmenen aikana 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Mahdollisesti jopa vuoden 2040 loppuun saakka annettava jatkoaika fossiilisten investointisuojalle on käsittämätön ehdotus tässä tilanteessa. Aikaa ei enää pidä hukata neuvotteluihin esityksestä, joka jo lähtökohtaisesti on liian heikko”, sanoo TTIP-verkoston Marissa Varmavuori.

Lisätietoja kampanjasta:

Olli Tiainen, Greenpeace, olli.tiainen@greenpeace.org, 040 164 8606

Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomi -kampanja, vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999

Marissa Varmavuori, TTIP-verkosto, marissa.varmavuori@gmail.com, 050 5422067

8.3.2021

Uusi artikkeli: Saksalainen energiajätti RWE vaatii 1,4 miljardia euroa Alankomailta ECT-sopimuksen nojalla

ECT-sopimuksen perusteella on aikaisemmin nostettu erilaisiin ympäristömääräyksiin liittyviä korvauskanteita, mutta RWE:n korvauskanne on tiettävästi ensimmäinen, joka kohdistuu suoraan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.

Päästövähennystavoitteiden kiristyessä valtioiden on pakko ryhtyä sulkemaan lähes kaikki jäljellä olevat hiilivoimalat. Jotta voitaisiin estää RWE:n kaltaisia yrityksiä maksattamasta arvonsa menettäneet fossiilisijoituksensa veronmaksajilla, olisi EU:n jäsenmaiden irtauduttava ECT-sopimuksesta mahdollisimman pian.

RWE väittää julkisuudessa, että koska päätös RWE:n vuonna 2015 valmistuneen Eemshavenin voimalan rakentamisesta aikoinaan tehtiin yhdessä Alankomaiden hallituksen kanssa, on Alankomaiden korvattava yhtiön menetykset muutettuaan yhtäkkiä politiikkaansa kieltämällä hiilenpolton vuoden 2030 alkuun mennessä. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan mennyt ihan näin. Lue artikkeli sivulta vapaakauppa.fi.

2.3.2021

ECT-irtautumista vaativa teksti HS:n mielipidepalstalla

Tiistaina 2.3.2021 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiaisen kirjoittama teksti ECT-sopimuksesta. Kirjoituksessa tiivistetään NoECT-kampanjan viesti: sopimusta ei ole mahdollista uudistaa tavalla, joka poistaisi sen ilmastotoimia ja demokratiaa uhkaavan vaikutuksen, joten siitä on irtauduttava.

1.3.2021

ECT:n uudistusneuvottelut jatkuvat – irtautumista vaativia jo yli 750 000

Jo yli 750 000 ihmistä vaatii ECT-sopimuksesta irtautumista. Luku pomppasi hetkessä, kun kansainvälinen kampanjayhteisö Avaaz liittyi mukaan NoECT-kampanjaan.

ECT-sopimuksen modernisointineuvottelujen 4. kierros alkaa huomenna, mutta vuoden kestäneiden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen harva enää uskoo, että ECT-sopimusta voitaisiin muuttaa ilmastoystävälliseksi neuvotteluteitse. Sopimuksen perinpohjaisen uudistamisen osoittauduttua mahdottomaksi yhä useammat ihmiset ovat alkaneet vaatia, että EU lopettaisi ajan haaskaamisen ja tekisi päätöksen irtautua ECT-sopimuksesta.

22.3.2021

EU ehdottaa fossiilisten polttoaineiden investointisuojan poistamista ECT-sopimuksesta – mutta ei kokonaan, ja mahdollisesti vasta 2040

Neuvotteluja ECT-sopimuksen uudistamisesta on käyty jo vuoden ajan, ja neljäs neuvottelukierros alkaa 2.3.2021. Ydinkysymys ilmastonmuutoksen kannalta on fossiilisten polttoaineiden investointisuojan poistaminen sopimuksesta. Asiaa päästään käsittelemään vasta nyt, EU:n jäsenmaiden päästyä 15.2. kompromissiratkaisuun omista neuvottelutavoitteistaan.

EU haluaa poistaa fossiilisten polttoaineiden investointisuojan ECT-sopimuksesta. Muutosehdotukset jäävät kuitenkin puolitiehen, sillä ne eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän sopimuksen kanssa.

EU:n neuvotteluesitys sisältää aikataulun fossiilisten polttoaineiden investointisuojan lakkauttamiselle, tarjoten kuitenkin samalla pysyvän investointisuojan joillekin vähähiilisemmille siirtymäkauden energiaratkaisuille:

  • EU ehdottaa, että nykyisten fossiili-investointien suoja lakkaisi 10 vuotta sopimusmuutosten voimaanastumisen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Ottaen huomioon, että neuvottelut ovat edenneet hyvin hitaasti tähän saakka, voidaan olettaa, että investointisuoja parhaassa tapauksessa poistuisi 2030-luvun puoliväliin mennessä.
  • Uusia fossiili-investointeja ei enää suojattaisi, poikkeuksena uudet kaasuvoimalat ja uusiutuvia polttoaineita käyttävät voimalat, joiden päästöt jäävät alle 380g CO2 / kWh. Näiden voimaloiden investointisuoja jatkuisi vuoteen 2030 saakka. Näin ollen päästöraja olisi paljon korkeammalla kuin EU:n luonnoksessa kestävän rahoituksen taksonomiasta, jossa päästöjen yläraja on 100g CO2 / kWh, mikä vaatii hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. – Jos nämä kaasuvoimalat korvaisivat vanhoja korkeapäästöisempiä voimaloita, niiden investointisuoja päättyisi samaan aikaan kuin nykyisten fossiilisijoitusten suoja, eli viimeistään vuoteen 2040 mennessä.
  • EU ehdottaa, että ECT-sopimuksen taloudellisen toiminnan määritelmä laajennettaisiin kattamaan myös vedyn, biomassan ja biokaasun tuotannon. EU:n esitys tarjoaisi näin investointisuojan uusiutuvan vedyn ja biokaasun ohella biomassalle ja vähähiiliselle vedylle, jotka eivät ole hiilivapaita polttoaineita. Vähähiilinen vety tarkoittaa fossiilipohjaista vetyä, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto, tai sähköpohjaista vetyä, jonka koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat ”merkittävästi vähäisemmät verrattuna tämänhetkiseen vedyntuotantoon”.

EU:n muutosesitys tulee tuskin menemään läpi, koska se vaatisi kaikkien sopimusosapuolten suostumuksen. Vaikka esitys läpi menisikin, rankaisisi se niitä maita, jotka jo nyt ovat muuttamassa energiajärjestelmiään yhteensopiviksi Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Nämä maat jäisivät edelleen alttiiksi energiayhtiöiden korvauskanteille aina siihen saakka, kunnes nykyisten fossiili-investointien suoja päättyisi parhaassa tapauksessa 2030-luvun puoliväliin, mutta neuvottelujen venyessä pahimmassa tapauksessa vasta vuoden 2040 loppuun mennessä.

Pysyvän investointisuojan tarjoaminen vähähiiliselle vedylle ja biomassalle tuottaisi todennäköisesti uusia korvauskanteita siinä vaiheessa, kun niistä haluttaisiin luopua, ja voisi siten hidastaa siirtymistä puhtaaseen energiaan.

Tässä tilanteessa järkevin vaihtoehto olisi se, että EU:n jäsenmaat yhdessä vetäytyisivät ECT-sopimuksesta. Toistaiseksi vain Espanja ja Ranska ovat julkisesti nostaneet esille tämän vaihtoehdon, Luxemburgin vaatiessa konkreettisia tuloksia 2.3. alkavalla neuvottelukierroksella ehtona neuvottelujen jatkamiselle.

Lähteet:

EU:n neuvotteluesitys: https://ec.europa.eu/energy/sites/default/files/eu_submission_-_revised_definition_of_economic_activity_in_the_energy_sector.pdf

Climate Home News 17.2.2012: https://www.climatechangenews.com/2021/02/17/eu-member-states-divided-green-reforms-energy-investment-treaty/